Edita Prima tuottaa vaalipalveluita myös järjestöille ja osuuskunnille. Vaalipalveluiden tuottamisessa on hyödynnetty laajaa automatisoidun asiakasviestinnän osaamista ja palvelumme onkin nykyään erittäin kattava. Edita Priman vaalipalvelu sisältää seuraavat toiminnot ja palvelut:

  • Vaalijärjestelmät ja vaaliviestinnän yhdistävä verkkosivusto
  • Sähköinen ehdokasasettelupalvelu
  • Ehdokasgalleria/vaalikone
  • Postivaalimateriaalien suunnittelu ja toteutus
  • Äänestyspalvelu sisältäen sähköisen äänestyspalvelun ja postiäänestyspalvelun
  • Erillinen äänten laskenta ja tulosraportointi
  • Vaaliprojektin johto ja vaalikonsultointi

Kaikki palvelun osat ovat itsenäisiä elementtejä ja asiakkaamme voivat koota niistä omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan kokonaisuuden. Järjestelmät on integroitu toisiinsa siten, että kaikki ehdokas- ja äänestäjätiedot siirtyvät vaaliprosessin vaiheesta toiseen nopeasti ja virheettömästi. Näillä integraatiopisteillä olemme saaneet selkeytettyä prosessia ja vähennettyä virheitä. Tämä jättää vaalityöryhmälle enemmän aikaa tehdä suunnitella ja valmistella vaalin tulevia vaiheita.

Keväällä 2019 toteutamme mm. Suomen suurimman ammattiliiton, Palvelualojen ammattiliiton PAMin liittokokousvaalit. PAMin vaalit ovat täysin sähköiset ja PAM on tilannut Edita Primalta kaikki vaalijärjestelmät. Toteutamme PAMille sähköisen ehdokasasettelun, ehdokasgallerian, eli ehdokkaita esittelevän verkkopalvelun ja itse sähköisen äänestyksen äänestyspalvelussamme. Äänestyspalveluun sisältyy myös erilaiset äänestäjien aktivointikampanjat, vaalituloksen laskenta ja tulosraportointi.

Kevät on myös valtiollisten vaalien aikaa

Edessä on vilkas vaalikevät. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa varsinaisen vaalipäivän ollessa 14.4. Toukokuussa on puolestaan Europarlamenttivaalien aika. Näissä vaaleissa varsinainen äänestyspäivä on 26.5.

Vaalien järjestäminen vaatii aina suurta ponnistusta järjestäjältä. Valtiollisissa vaaleissa Edita Primallakin on oma roolinsa, sillä toteutamme molemmissa vaaleissa äänestysmateriaalien jakelun ulkomaisiin edustustoihin, rauhanturvajoukoille, sekä laivoille. Ulkomaan jakeluiden lisäksi painamme ja lähetämme myös Ilmoitus äänioikeudesta -kortin jokaiselle vaaleissa äänioikeutetulle henkilölle. Kummassakin tämän kevään vaalissa äänioikeutettuja on hieman yli 2,1 miljoonaa kappaletta.

Ilmoituskorttilähetys sisältää äänestäjän ilmoituskortin lisäksi myös ennakkoäänestyspaikat äänestäjän omassa vaalipiirissä ja yleistä tietoa vaalista.

Ilmoituskorttien tuotanto sisältyy Edita Priman toteuttamaan automatisoidun asiakasviestinnän palveluun. Kyseisessä palvelussa vastaanotamme äänioikeutettujen tiedot Väestörekisterikeskuksesta yhteyttä pitkin. Äänestäjän tiedot ja tämän vaalipäivän äänestyspaikan osoite sijoitetaan automaattisesti ilmoituskortille, jonka jälkeen personoitu ilmoituskorttiaineisto siirretään Edita Priman painoon painettavaksi ja postitettavaksi. Myös ennakkoäänestyspaikkaluettelot kaikkiin 14 vaalipiiriin taitetaan automaattisesti asiakkaan toimittamasta raakadatasta.

Automatisoidulla tuotantoprosessilla saadaan työn esivalmistelua nopeutettua merkittävästi. Manuaalisen työn jäätyä pois on esivalmisteluprosessista saatu myös virheetön. Tällä tavalla ollaan saatu tiivistettyä ennestäänkin tiukkaa tuotantoaikaa entistä lyhyemmäksi. 2,1 miljoonan ilmoituskortin tuotanto valmistuu Edita Priman tuotannossa n. viikossa.

Tiesitkö?

"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla."

Suomen Eduskuntavaaleissa 1906-1935 oli vaalilippuun painettu valmiiksi kaikkien ehdokaslistojen nimet ja äänestäjä merkitsi kynällä punaisen viivan sen listan nimen kohdalle, jolle halusi antaa äänensä.

Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa siirryttiin nykyisen kaltaiseen äänestystapaan, jossa äänestäjä kirjasi äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jolle halusi antaa äänensä. Vaalien alla oli kuitenkin pelko, että erityisesti vanhemmat, jo aikaisemmissa vaaleissa äänestäneet äänestäjät merkitsevät äänestyslippuun vanhasta muistista punaisen viivan. Äänten laskennassa tämä aiheuttaisi ehdokkaalle nro 1 ansaitsematonta etua. Tämän vuoksi päätettiin, että eduskuntavaaleissa ehdokasnumerot alkavat numerosta 2.

Tämän päivän vaaleissa punaisen viivan historia näkyy edelleen siten, että edelleen tänäkään päivän ei valtiollisissa vaaleissa ole ehdokasta nro 1. Sama käytäntö on levinnyt myös muihin vaaleihin, joskin sen alkuperä on monille tuntematon.

Ajankohtaista saavutettavuudesta

Järjestämme 25.4 maksuttoman aamupäiväseminaarin saavutettavuudesta. Lue lisää aiheesta ja mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tilaisuuteen, voit ottaa yhteyttä ja ilmoittaa alustavan kiinnostuksesi. Lue lisää täältä.